Joutastelua

pääsiäisruoho
Kuva: Pääsiäisruohojen kasvatus ei tänä vuonna onnistunut odotetulla tavalla, kuten parin päivän takainen kuva osoittaa.
Viimeisimmästä blogitekstistä on vierähtänyt tovi. Se ei tarkoita sitä, etteikö blogi olisi ollut ajatuksissa. Eilen isäni, luultavasti blogini innokkain ja aktiivisin lukija, huomautti laiskasta blogin kirjoittamisesta. Se näytti olevan tarvittava potku takapuoleen. Uutisia isälle: Tässä on nyt sulle muutama rivi uutta luettavaa!

Kustannustoimittaja on nyt kahteen otteeseen lähettänyt käsikirjoituksen minulle merkintöjen kera. Toinen tällainen korjauskierros alkaa olla ohitse. Eilen korjasin murreilmaisuja Markku Kurkkion käännöksen mukaan ja tein tekstiin pieniä viilauksia. Kirjan sivujen ”länsilappi” on tarkalleen ottaen Torniojoen ja Ounasjoen murteiden välimurretta. Markku mainitsi, että luultavasti saan murteesta palautetta, sillä jokaisen kylän murteenpuhujat pitävät omaa kieltään ainoana oikeana. Muistelen kuulleeni, että kirjoissa käytetty murre herättää tunteita ja mielipiteitä. Minä olen sitä mieltä, että ei sole nin justhin. Äkkiseltään voisi luulla, että useimpien kieli lienee saaneen vaikutteita eri alueiden murteista, ajasta ja paikoista. Laitoin tekstin eilen Mari Mörölle, joka ystävällisesti lupasi lukea sen vielä läpi. Huhtikuun alussa palautan käsikirjoituksen taas kustannustoimittajalle. Seuraavana on vuorossa jo taitto!

Maaliskuun alkupuolella sähköpostiini tupsahti kuva kirjan kannesta. Siitä näki, että kannen kuvituksesta vastaava Jussi S. Karjalainen on kyllä kirjan lukenut. Toimittajan töitä tehdessä juttujen piirroskuvitusten näkeminen oli ilahduttavaa ja hämmentävää: joku toinen on luonut samasta asiasta osuvan, omannäköisen ja mielenkiintoisen tulkinnan. Niin kävi myös kannen kanssa. Laitan kannen kuvan tänne blogiin, kunhan saan kuvan sen viimeisestä versiosta. Kanteen tehdään vielä pikkuriikkisiä viilauksia tai on ehkä tehty jo.

Julkaisukynnyksen ylittäminen on ollut piiitkäaikainen iiiso unelma. On vähän hassua, että kun jättimäisen isosta unelmasta on tulossa totta, minä en leiju ja riemuitse vaan ahdistun ja häpeän. Ehkä se kuuluu prosessiin. Tai sitten se kuuluu nimenomaan minun prosessiini. Tyypillistä minua! Olen yrittänyt työntää ahdistusta sivuun ja olla antamatta sille liikaa ajatuksia ja aikaa. Enää ei voi jarrutella!

Ihan pian suunnataan auto kohti Etelä-Savoa. Luvassa on ystävien tapaamista, pääsiäiskokkoa ja joutastelua! (Se tarkoittaa vetelehtimistä. Opin sanan tänään Markulta.)

Muistakaa joutastella!

Terveisiä satumaailmoista!

WP_20160109_001

Täällä piti olla hurjan kylmä. Torstaina kaupan seinässä mittari näyttikin -35 astetta, ja kylmä tuntui keuhkoissa asti. Minun puolestani kylmä olisi saanut jatkua. Ei olisi haitannut, jos olisi pitänyt vain pysytellä sisällä mökissä takkatulen lämmössä kirjoittaen, lukien ja rommikaakaota nauttien…mutta eilen oli jo paljon lauhempaa.

Reissun ohjelmaan on kuulunut käsikirjoituksen läpikäynti. Sain homman päätökseen jo toisena päivänä täällä. Aloittaminen oli taas vaikeaa, mutta nälkä kasvoi syödessä, ja sain ahkeroitua urakan päätökseen jo eilen.

Tänään lähetin uuden version käsikirjoituksesta kustannustoimittajalle. Uuteen versioon on lisätty yksi luku, joka on aiemmin jätetty käsikirjoituksesta pois ja jota tuunasin kässäriin lisättäväksi jo ennen tänne tuloa.

Tänne Äkäslompoloon saavuttuani soitin täkäläiselle Markku Kurkkiolle, joka on jo aiemmin kääntänyt käsikirjoitukseni yhden version osia paikalliselle murteelle. Markku lupasi tehdä niin taas, kun kirjan vihoviimeinen versio on olemassa. Sellainenkin päivä vielä tulee.

Jos käsikirjoituksen parissa puuhastelu on ollut yhdenlaisessa satumaailmassa kulkemista, eräänlainen satumaailmansa on myös luonto täällä. Lappi on ihmeellinen paikka. Ajankulku ja oleminen täällä on ihan omanlaistaan. Ei sitä voi selittää. Se pitää kokea.

WP_20160109_011

Ps. Kirjailijakuvaus, josta kerroin aiemmin, oli loppiaisena kuvaajan kotona. Valmiita kuvia sain nähtäväksi vielä saman päivän aikana. Taas kerran voi todeta, että joka hommaan on olemassa ammatti-ihminen. Olin todella tyytyväinen kuviin.